Kesän ompelut

Loma tuli ja meni ja kerkesin jopa vähän tekemään ompelutöitäkin!

Alotettiin avopuolison kummitädin kanssa muokkaamaan suoralinjasta mekkoa (ja se jäikin kesken, saa nähä millon hän haluaa jatkaa sen tekemistä). Tehtiin lantion kohdalle rypytykset, jotta saatiin samalla lyhennettyä mekkoa. Ylimääränen vuori leikattiin pois.
Vyötärölle tehtiin laskos ja alettiin tuunaamaan samalla vanhaa samettivyötä.
Tuon pidemmälle ei sit ehditty, mutta maybe someday we will continue.

Kesällä tuli myös käytyä tutkimas kuolinpesää, ja löysin muutamat verhot.
Makuuhuoneeseen menin sitten lyhentämään yhdet verhot ja siellä ne nytkin tällä hetkellä roikkuupi. (Kuvia laitan heti kun pääsen omalle koneelle!!)
Keittiöönkin oon alotellu muokkaamaan kapeita verhoja, pikkuhiljaa nekin sieltä sitten valmistuu.

Sain myös lyhennettyä ukkelin työhousut, ko oli aika pitkät lahkeet niissä. Nyt näyttää hyvältä!

Korjausompelua

VIHDOINKIN pääsin vauhtiin opiskelujeni jälkeen ja päätin tehdä vähän korjausompelua.

Ensimmäinen homma olikin vähän tuunaamista, nimittäin löysin Seppälästä hienon huivin, mutta se oli normaalia mallia ja ajattelin että teenpä siitä tuubihuivin itselleni, ja nyt sitä sitten kehtaa pidellä.

Toinenkin oli vähän sitä tuunaamista, poistin koulussa ompelemani nauhan paidasta pois, koska en pidä siitä yhtään. Nyt paita on paljon paremman näkönen ja saan sen vihdoinkin takaisin käyttöön.

Kolmas tuote kaipaili vähän ompelua, nimittäin hihoihin oli alkanut reijät jo tulemaan, saumoihin. Ne sitten ompelin kiinni, mutta materiaali ei ole mikään paras tuotteessa, niin voi olla että joudun vielä niitä ompelemaan.

Työssäoppiminen Seppälässä

Sitten viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä on työssäoppiminen.

Lähdin etsimään omaa paikkaani jo marraskuussa, ja topin alku ajankohta oli vasta maaliskuun lopussa. Mutta halusin saada hyvän paikan, joten aikanen lintu madon nappaan, niin kuin sitä sanotaan.

Paikka löytyi Jyväskeskuksen Seppälästä, onneksi, koska tavoitteenani oli päästä taas Seppälään karttamaan lisää myyntitaitojani. Jäin odottamaan innolla että maaliskuu koittaisi.

Ja vihdoinkinhan se koittikin. Homma alkoi tutustumalla liikkeeseen ja opettelemalla kaikkien eri tuotemerkkien osastot. Se ei onneksi ollut hankalaa, kun osasi jo merkit.
Työtehtävät aluksi oli melko perus settiä, purkua, tuotteiden viemistä paikoilleen, höyryttämistä tarvittaessa. Tätä jatkui se pari viikkoa.
Sitten pääsi tositoimiin kun kerrattiin kassan käyttö ja pääsin myymään, ja tuntuu että siitä päivästä lähtien ei ole tullut päästyä kassasta millään eroon.
Yksi uusi asia oli se että pääsin vastailemaan myös puhelimeen ja soittamaan tarvittaessa. Ja on tullut myös oltua mukana osastojen rakentamisessakin, joka on ollut aivan mukavaa puuhaa.

Arviointikeskustelu käytiin suurinpiirtein puolessa välissä toppijaksoa, ja sieltä tuli oikein mukavasti palautetta, hyvää enimmäkseen. Hyvä arvosana tuli ja saa oikein tyytyväisenä jatkaa toppijakson loppuun asti. (:

Nahkatakki

Omaksi opinnäytteekseni valitsin nahkatakin, koska jo ensimmäisestä vuodesta lähtien halusin valmistaa jotain nahkasta. Vuosien aikana se vähän vaihteli, mutta kun kolmannen vuoden alkuvaiheissa sain asiakkaan, joka halusi nahkatakin, niin se sitten päätyi työkseni.

Olin niin innoissani tästä työstä, joten otin mitat jo kolmannen vuoden alkupuolella. Ja kun tämä oli opinnäyte, niin mitotus suoritettiin koululla, opettajan silmien alla.

Mallin suunnittelu asiakkaan kanssa sujui kuin tanssi, tiesin että hän halusi jotain perus mallia joten sellaisen tein, erikoisena lisänä siihen asiakas halusi laittaa takakappaleelle mokkaa. Ja tältä lopputulos näytti.

(Valitettavasti vielä puuttuu mokan asettelun luonnokset, lisään ne mahdollisimman pian!)

Kaavotuksessa ei ollut mitään ihmeellisempää, piirsin jakun peruskaavan (enemmän väljyyksiä kuin jakussa) ja otin kopiot sekä tein perusmallista sovitusverison.
Muutoksia kaavaan tuli sen verran että väljyyttä piti saada lisää rinta-alueella ja kun mallista haluttiin vähän pussimainen, niin lisäsin väljyyksiä myös sivusaumoihin.
Sovitusversioon piirsin myös alustavat mokkakuosien koon, jota myös hyödynsin lopullisessa mallissa.

Siirsin kaikki merkinnät sovitusversiosta peruskaavoihin ja muokkasin niistä loppullisen mallin kaavat.


 Materiaalien hankinta oli todella mielenkiintoista. Tekonahkan takkiin löysin SPR:n kirpputorilta, Seppälän alueelta. Siellä minua odotti kaksi 38 kokoista takkia, ja hintaa näille kahdelle tuli vain vaivaiset 16€. Mokka taas ajautui käsiini kouluvuosien aikana, kun anoppini lahjoitti sen minulle.
Ja takin eksoottisen vuorin löysin samalla reissulla kun olimme katsomassa juhlapuvun materiaalia ja eksyin satiinien palalaarille ja sieltä se löytyi hetken pengottuani.


Kun materiaalit oli kasassa, alkoi takin kokoaminen. Ja se tuntui sujuvan vähän liiankin helposti. Ongelmia ei tullut pahemmin ollenkaan. Uutta asiaa tuli mukavasti, mm. mokan ompeleminen takakappaleelle, vetoketjun ompelu takkiin, kääntöaukko sivusaumassa.
Mutta kuten sanoinkin, takin kokoaminen sujui liian hyvin alussa, joten loppuunhan sitten kuitenkin tuli vähän vääntämistä takin kanssa, kun vetoketju alkoi sooloilemaan, mutta en antanut periksi ja sain sen hienosti kiinnitettyä, vaikka itse sanonkin.
Mutta nyt takki on valmis ja asiakas on ylpeä luomuksesta.

Juhlapuku

Juhlapuvun asiakas oli siskoni, jolle piti valmistaa hänen omiin rippijuhliinsa mekko.

Aloitin hommat jo ennen aikojaan, kun otin siskostani mitat, mikä oli todella haastellista, koska ne otettiin kotioloissa ja kissa oli hyvin innoissaan mittanauhastani, joten naarmuilta ei säästytty.

Juhlapuvun suunnittelu taas meni vähän rauhallisemmissa merkeissä. Yritin kovalla painostuksella tuoda ideoitani paperille. Yritin koota erilaisia helmoja ja yläosia. Tällaiset luomukset sain kuitenkin raapusteltua. 

Lopulta yhdistelimme asiakkaan kanssa sellaisen yläosan ja helman jotka miellytti häntä eniten. 

Sitten alkoi itselleen mieleinen osuus. Peruskaavan piirtäminen. Piirsin peruskaavat niin kuin jakussakin, mutta uutta asiaa tuli siinä kohtaa kun väljyyksiä lisättiin vähemmän kuin jakussa, koska mekkohan on kiinteämpi tuote.
Peruskaavasta otin kopion ja leikkasin valkoisesta lakanakankaasta perusmallin. Testasimme sen asiakkaan päälle ja tein malliin tarvittavia muutoksia, mm. vähän lisää väljyyttä ja katsoimme mallin muotoa, piirtämällä lyijykynällä ääriviivoja peruskaavakankaaseen.
Siitä kopioin kaiken peruskaavaan ja aloin tekemään mallin kaavoja.

 
Piirsin miehustan kaavoja ja tajusin piirtäessä että voin käyttää miehustan kaavoja myös vuorin kaavoina, yläosien kaavat olisivat samanlaiset, mutta helmojen osuutta muokkasin vain teippaamalla helmojen osuutta kasaan.

Kun kaikki säädöt oli tehty ja kaavat oli hyvät, aloin kasaamaan mekkoa kasaan. Ja kasaaminen osoittaitui melko helpoksi. Ongelmiltahan ei kuitenkaan vältytty, mutta ne oli niin pieniä juttuja, että niistä puhumaan. Mekko kuitenkin kasaantui nätisti ja lopputulos oli sitä mitä pitikin.

Pukuhistoria 2/2

Sitten oli pukuhistorian toisen osuuden aika. Se olikin aika piirtopainotteista.

Ensimmäisenä oli tarkoitus suunnitella ja piirtää barokkityylinen puku joka sopii hyvin häihin. Sai itse päättää hääjuhlan henkilön.
Itse halusin tehdä morsiammen hääpuvun. Hain netistä ideoita ja tällainen luomus syntyi.
Tehtävässä piti ajatella !asiakkaan" vartalotyyppiä ja tässä asun valinta epäonnistui siihen nähden.

 Seuraavana piti yhdistää rokokoo ja rippijuhlat. Tätä vartalotyyppiä vähän naureskelinkin, kun asiakas oli todella rintava, niin mietin että voiko muka 14v tyttö olla niin rintava, joten päätin piirtää ripittäytyjän äidin, rintojen suuruuden vuoksi.
Käytin taas tehtävässä idealähteenä nettiä ja tälläisen puvun sain aikaan.
Tämänkin mallin kohdalla olisi pitänyt miettiä vartalotyyppiä, kun rintojen aluella on aika paljon tavaraa ja kun "asiakas" on muutenkin aika rintava.

Seuraavat avainsanat olivat ylioppilasjuhlat ja empire. Tällä kertaa oli sopusuhtaisen näköinen "asiakas" joten pystyi kuvittelemaan itse ylioppilaaksi. Ja hyvin tuli vartalotyyppiä katsottua tässä tehtävässä.
Netti taas apuna sain luotua tämän mallin.

Sitten yhdistyksen alla oli naamiaiset ja biedermeier.
Tässäkin onnistuin hyvin vartalotyypin ja asun yhdistämisessä.
Ja ideasta taas kiittäminen nettiä.

 
Tässä viimeisessä mallissa sai itse päättää "asiakkaan" vartalotyypin ja valita joku 1900-2000 luvun välillä olevan aikakauden ja tehdä sinne syntymäpäiväasu.
Itse valitsin 1920-luvun ja vähän tein modernin version asusta.
Täytyy taas myöntää että asun valinta meni nappiin.

Kaavoitus ja sarjonta

Jippikaijei! Kaavoitus ja sarjonta jatkuu!

Mutta sitten se ei tuntunutkaan niin kivalta kun sai tietää mihin hommiin sitä jouduttiinkaan...
Nimittäin... Taitajajakkuja!! Opettajille!! Kaikille erinlaiset!! Huhhu... Ei voinu muuta sanoa.

No, mutta silti ihan hyvin mielin sitä lähdettiin mukaan... 
Loppua kohden pinna alkoi kuitenkin kiristyä, mutta siitä lisää lopuksi.


Ja kaikkihan alkoi sitten mittojen otoista. 
Niitä sitten olikin, mutta onneksi oli jo pohjalla paljon mittojen ottoa, niin ongelmia ei pahemmin ollutkaan.


Sitten sattumalta annettiin jokaiselle omat kaavoitushommat.
Joten homma alkoi peruskaavojen piirrolla, 3 eri ihmistä, 3 erinlaista peruskaavaa ja 3 täysin erinlaista kaavaa...

Ensimmäisessä peruskaavassa oli se poikkeus muihin, että malliin tarvittiin yhden kappaleen hiha, kun taas kahdessa muissa kaavoissa oli tarvetta kahden kappaleen hihalle.


Peruskaavojen jälkeen selvisi asiakkaan tahtoma malli...


Ja siitä alkoi iloinen kuosittelu, ja sekö se vasta olikin niin mukavaa, että hermot meinasi mennä oikein kunnolla. Mutta kovan taistelun jälkeen kaavat valmistuivat.

Sitten oli toisen peruskaavan ja kuosittelun aika...


Ja ensimmäisenä peruskaavat... Miehusta ja 2 kpl hiha.

Perus settiä, sitten otettiin peruskaavasta kopioo ja odoteltiin että mallia sai käsiin.
Sitten eräänä kauniina päivänä malli ilmestyi eteeni... (Kuva alla.)
Onneksi malli oli melko perus, mutta uutta oppia sai kaarevasta kauluksesta (jota ei käyty jakkuasioissa erikoisemmin läpi) ja selkäpuolella olevasta erikoisesta leikkauksesta.

Mutta sitten vaan leikkaa & liimaa -periaatteella piti sitten eteenpäin lähteä, ja kuten moneen kertaan tuli manattuakin näitä kaavoja tehdessä "On tää yhden sortin askartelua tää kuositteleminen!". Mutta kaavat sain kun sainkin kasaan, pienien hämmenysten kautta.

Sitten vihdoin koitti viimeisen kaavan vuoro. Ja taas (yllätys, yllätys) lähdettin peruskaavoista.



Tälläkertaa oli mielenkiintoinen malli. Helppous oli siinä että malli oli lyhyt, vaikeus oli kaulus ja se että malli oli toispuoleinen.

Monien ongelmien kautta kuitenkin sain kaavat kuositeltua. (Valitettavasti en muistanut ottaa kauluksesta kuvaa, mutta jos katsoo etukappaletta, niin siinä huomaa hahmotteluni.)

Ja näin oli kaavoituksen osuus purkissa. Tästä puuttuu kaavoituksen näyttö, mutta sen suoritus on juhlapuvun yhteydessä, joten siitä sitten enemmän siinä osuudessa.